Suomen Kansallisteatteri

Suomen kansallisteatteri on perinteikäs ja rakastettu instituutio. Teatterin ohjelmistoon kuuluu vuosittain noin 15 ensi-iltaesitystä ja kaikkiaan eri esityksiä on lähes 50. Ohjelmistossa on mukana kotimaisia ja ulkomaisia näytelmiä, klassikoita ja uutuusteoksia.

Suomen kansallisteatteri työllistää vakituisesti noin 170 ihmistä, ja sen toimintaa ohjaavat arvot ovat tasa-arvoisuus, keskustelevuus ja taiteellisuus.

Teatterilla on Läntisen teatterikujan pisteessä kaikkiaan kuusi näyttämöä: Suuri näyttämö, Pieni näyttämö, Omapohja, Willensauna, Lavaklubi ja Kiertuenäyttämö.

Suomen Kansallisteatteri
Suomen Kansallisteatteri

Tässä artikkelissa sukellamme Suomen kansallisteatterin historiaan ja alkuvaiheisiin. Teatterin historiasta ei draamaa puutu: se asema, mikä Suomen kansallisteatterilla on suomalaisessa kulttuurielämässä tänä päivänä, ei suinkaan ole tullut helposti tai ilman ponnisteluja. Suomalainen yhteishenki on vaikuttanut teatterin historiaan vahvasti, ja samoin useiden yksityisten henkilöiden lahjoitusten merkitys on ollut korvaamaton.

Moni teatterin uudistus olisi jäänyt tekemättä ilman avokätisiä kulttuurin ystäviä. Historian lisäksi kerromme tarkemmin Suomen kansallisteatterin rakennuksesta ja siitä, kuinka löydät tiesi teatterille.

Suomen kansallisteatterin sijainti

  1. Kansallisteatteri sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingissä.
  2. Teatterille on helppo saapua bussilla, junalla tai metrolla.
  3. Teatterirakennuksessa on useita sisäänkäyntejä.
  4. Vallilan kansallisteatteri on osa Suomen kansallisteatteria.

Suomen kansallisteatteri sijaitsee Helsingin Kluuvissa, osoitteessa Läntinen Teatterikuja 1. Sijainti on saavutettavuuden kannalta erinomainen ja kauempaakin tuleville helposti löydettävissä heti rautatieaseman vierestä.

Läntiseltä Teatterikujalta löytyvät kansallisteatterin lipunmyynti ja Lavaklubin sisäänkäynti. Suomen kansallisteatterin suurelle näyttämölle mennään sen sijaan sisään Rautatientorin puolelta Vilhonkadulta. Pienen näyttämön sisäänkäynti sijaitsee rakennuksen pohjoispuolella Bergbominkujalla, ja samalla puolella on myös Willensaunan sisäänkäynti.

Itäiseltä Teatterikujalta löytyy Omapohjan sisäänkäynti sekä kansallisteatterin ainoa esteetön sisäänkäynti.

Kansallisteatterille on erittäin helppoa saapua julkisilla liikennevälineillä, kuten metrolla ja bussilla, miksei kävellen ja pyöräillenkin. Helsingin rautatieasemalle saapuu samoin kaukojunia ja lähijunia, joten oma auto ei ole välttämätön kauempaakaan tuleville.

Omalla autolla saapuvat voivat saada kahden tunnin ajalta pysäköintihyvityksen P-Elielistä pahvisella pysäköintilipulla, jonka saa otettua sisäänajopuomilta. Hyvityslipun saa joko lippumyymälästä tai teatterin vahtimestarilta.

Suomen kansallisteatterin uusin esitystila on osoitteessa Aleksis Kiven katu 17 sijaitseva Vallilan kansallisteatteri.

Suomen Kansallisteatteri sisältä
Suomen Kansallisteatteri sisältä

Suomen kansallisteatterin historia

Ajatus kansallisteatterin perustamisesta syntyi ylioppilaiden teatteriesityksistä. Jo vuonna 1859 professori Fredrik Cygnaeus esitti näkemyksensä suomenkielisen ammattiteatterin perustamisen tarpeesta, mutta vasta vuonna 1872 päästiin varsinaisesti tuumasta toimeen ja perustettiin Suomalainen teatteri.

Teatterin alkutaival oli hitauden lisäksi kaikkea muuta kuin ongelmaton: Helsingissä oli teatterin perustamisaikoihin huomattavia erimielisyyksiä suomen ja ruotsin kielten asemista. Teatterin saamaa julkista tukea vastaan protestoitiin, sillä talonpoikaissääty koki, että toiminta oli suunnattu ainoastaan yläluokkaisille ruotsinkielisille. Asiaa puitiin niin valtiopäivillä kuin lehdistössä.

  • Talonpoikaissäädyn edustajat esittivät vuonna 1872 valtiopäiville, että teatteritalossa alettaisiin esittää suomenkielisiäkin näytelmiä.
  • Helsingin yliopistolla estetiikan dosenttina toiminut Kaarlo Bergbom puolsi talonpoikia lehtikirjoituksessaan.

Helsingin tilanteen vuoksi teatteritoiminta polkaistiin käyntiin Porissa, jossa ei ollut yhtä kiivaita kiistoja suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden välillä ja ilmapiiri oli siten otollisempi.

Kaarlo Bergbom oli perustamassa teatteria, ja hänestä tuli myös sen ensimmäinen johtaja. Suomalaisen teatterin ensimmäinen näytäntö pidettiin Hotelli Otavassa 13.10.1872. Tilaisuus oli loppuunmyyty, ja yleisölle esitettiin muun muassa Sakari Topeliuksen näytelmiä ja Maamme-laulu.

Kymmenen vuoden kuluttua teatterin perustamisesta kantaesityksensä sai Aleksis Kiven Lea-näytelmä, ja tapahtumaa on tituleerattu “suomenkielisen näyttämötaiteen syntyhetkeksi”.

Suomalainen teatteri toimi Porissa vain pari kuukautta, siirtyi sen jälkeen Tampereelle ja jo seuraavana vuonna Helsinkiin. Aluksi toimintaa jatkettiin Arkadia-teatterin entisissä tiloissa. Kaarlo Bergbom jatkoi edelleen teatterin johdossa, mutta mukaan toimintaa johtamaan tuli myös Kaarlon sisar Emilie Bergbom.

Toiminnan ensimmäisinä vuosina teatteri oli jaettu laulu- ja puheosastoihin. Puheosasto kiersi myös Helsingin ulkopuolella, esimerkiksi Viipurissa ja Oulussa. Lauluosasto, nimeltään Suomalainen Ooppera, toimi vuosina 1873–1879. Syy toiminnan loppumiselle olivat taloudelliset vaikeudet.

Suomen kansallisteatterin historia – suunnittelua ja johtamista

  • Nykyinen teatterirakennus vihittiin käyttöön 9.4.1902.
  • Teatterirakennusta laajennettiin 1930-luvulla.
  • Pieni näyttämö valmistui vuonna 1954.

Nykyisen teatterirakennuksen suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist-Tarjanne. Uuden, Rautatientorin laidalla sijaitsevan rakennuksen vihkiäisissä vaihtoon meni myös nimi, kun Suomalainen teatteri muutettiin Suomen Kansallisteatteriksi.

1930-luvulla kansallisteatteria laajettiin, sillä lavastamolle ja puvustamolle kaivattiin kipeästi lisää tilaa. Samassa yhteydessä myös näyttämön tekniikkaa nykyaikaistettiin ja katsomon väriä uudistettiin vaaleammaksi.

Vuonna 1954 rakennuksen takaosaan tehtiin pieni näyttämö, jonka rahoitus hoitui merkittäviltä osin yksityisillä lahjoituksilla. Pienen näyttämön suunnittelivat arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren.

Kaarlo Bergbomin ollessa Suomen kansallisteatterin johtajana siellä esitettiin muun muassa Minna Canthin ja Aleksis Kiven näytelmiä. Ulkomaisista kirjallisuuden klassikoista mukana oli muun muassa William Shakespearen teoksia ja merkittäviä aikalaisteoksia, kuten Henrik Ibsenin Nukkekoti.

Suomen kansallisteatterin johtajina ovat Bergbomin jälkeen toimineet muun muassa Eino Kalima vuosina 1917–1950 ja Arvi Kivimaa vuosina 1950–1974 . Vuodesta 1974 vuoteen 1992 teatteria johti Kai Savola ja vuosina 1992–2010 johtajana toimi Maria-Liisa Nevala .

  • Helsingissä toimivilla teattereilla oli kilpailua kaupungin tuesta.
  • Suomen kansallisteatterin sisustus muodostui aluksi pikku hiljaa pieninä hankintoina ja lahjoituksina.
  • Suomen kansallisteatterin nykyinen pääjohtaja on ollut vuodesta 2010 lähtien Mika Myllyaho.

Suomen kansallisteatterin historia on siis pitkä ja vaiherikas. Toiminnan alkuvaiheita värittivät luokkakysymykset ja kielelliset erot maassamme.

Kansallisteatterin toiminnan vakiinnuttua Helsinkiin se haluttiin pitää kaupungin keskiössä ja huolehtia kaupungin tuesta ja ihmisten viihtyvyydestä tekemällä uudistuksia. Vuosien mittaan Suomen kansallisteatterilla on ollut useita johtajia, joista jokainen on tehnyt erittäin pitkä uran teatterin parissa.

Näiden menestyksekkäiden johtajien ansiosta Suomen kansallisteatteri on vielä tänäkin päivänä tuomassa kulttuurillisia iloja suomalaisten parissa.