Aleksanterin teatteri helsinki

Aleksanterin teatteri on Helsingissä sijaitseva perinteikäs kulttuuritalo ja tapahtumapaikka. Teatterissa kannattaa vierailla sekä sen monien mielenkiintoisten ja vaihtuvien näytösten vuoksi että paikan historiallisen miljöön ja upeiden ja juhlallisten puitteiden vuoksi.

Aleksanterin teatteri
Aleksanterin teatteri

Teatterirakennuksessa sijaitsee suuren teatterisalin lisäksi myös muun muassa Keisarin sviitti ja aitio, salakapakka sekä kaunis yleisölämpiö. Lue tarkemmin Aleksanterin teatterin hyvästä sijainnista, sen pitkästä historiasta sekä tunnelmallisista tiloista ja miljööstä tästä Aleksanterin teatterista kertovasta artikkelista.

Aleksanterin teatterissa järjestetään hyvin monipuolisesti ohjelmistoa aina erilaisista teatteri- ja tanssinäytöksistä musikaaleihin, konsertteihin ja jopa pakohuonepeleihin saakka. Talossa myös harjoittelevat ja pitävät toimistoaan monet tanssiyhteisöt ja muut kulttuurialan toimijat. Aleksanterin teatterissa on tällä hetkellä useita rakennuksessa residenssiään pitäviä ja vakituisia vuokralaisia, mutta myös lukuisia vaihtuvia ja lyhytaikaisia vuokralaisia.

Kauniissa ja historiallisessa rakennuksessa ja sen miljöössä voi myös järjestää mieleenpainuvia juhlia ja seminaareja tai muita tilaisuuksia.

Aleksanterin teatteri sijainti

  1. Loistava sijainti keskellä kauneinta Helsinkiä.
  2. Sijaitsee Bulevardilla.
  3. Rakennus seisoo historiallisesti arvokkaassa ympäristössä.

Teatteri sijaitsee Helsingin Kampin kaupunginosassa ja Kurjen korttelissa historiallisesti arvokkaassa seurassa. Teatterilla on siis paitsi vertaisensa mielenkiintoinen miljöö myös hyvin keskeinen sijainti aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumassa.

Sijainnin ansiosta saapuminen teatterille onnistuu helposti niin kävellen, pyöräillen, bussilla kuin rautiovaunullakin. Juniakaan käyttävä ei saavu kohtuuttoman kauas. Omalla autolla saapuminen on tehty mutkattomaksi: Aleksanterin teatterin pihamaalla on ympäri vuorokauden auki oleva, maksullinen pysäköintitila, joten parkkeeraaminen ei aiheuta päänvaivaa.

Teatterin lähiympäristö on erittäin kiinnostavaa seutua, sillä Hietalehden torin ympäristössä sijaitsee teatterin ohella lukuisia historiallisia rakennuksia. Torin laidalla kohoaa arkkitehti Selim A. Lindqvistin vuonna 1903 suunnittelema Hietalahden kauppahalli, joka on ollut keskeinen kauppapaikka alusta lähtien.

Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennus on upea 1870-luvulta peräisin oleva uusrenessanssityylinen helmi, jonka suunnitteli arkkitehti Frans Sjöström. Lähialueelta löytyy myös 1840-luvulla valmistunut Sinebrychoffin taidemuseo, jonka ytimen muodostaa Fanny ja Paul Sinebrychoffin pysyvästi esillä oleva ainutlaatuinen kotimiljöö.

Aleksanterin teatterin tilat

140-vuotiaan rakennuksen kauniit tilat taipuvat monenlaisiin tilanteisiin. Aleksanterin teatterista löytyy monipuolisia ja juhlavia tiloja niin näytöksiä, harjoittelua kuin erilaisia tilaisuuksiakin varten.

Teatterin sydän on teatterisali, jonne mahtuu 450 katsojaa. Salin lava on 8,8 metriä leveä ja 13 metriä syvä. Näyttämölle on mahdollista kattaa myös istuva illallinen jopa 100 hengelle, ja lavalla onkin järjestetty useita juhlia illallisineen. Monipuolisen rakennuksen sydämen lisäksi siihen kuuluu useita muitakin osioita.

  • Keisarin sviittiin eivät ihmiset tavallisesti pääse.
  • Pikku-Aleksanteri on hämyinen salakapakka.
  • Yleisölämpiössä voi nauttia tarjoiluista.
  • Teatterin salaisessa kammiossa toimii pakohuonepeli.
  • Harjoitussalit ovat ammattilaisten ja harjoittelijoiden käytössä.
  • Toimistotiloissa työskentelee kulttuurialan ihmisiä.
Aleksanterin teatterin
Aleksanterinteatteri sisältä

Aleksanterin teatterin tiloissa toimii niin Keisarin sviitti kuin aitiokin. Arvokas ja historiallinen Keisarin sviitti on yksi Aleksanterin teatterin kauneimmista tiloista. Sviittiin kuuluu yhä nykyäänkin Venäjältä aikoinaan tuotu sohvaryhmä sekä Tukholmasta kuljetettu peili. Hämyinen salakapakka taas soveltuu noin 30 hengen tilaisuuksiin.

Tiloissa on anniskeluoikeudet ja ne soveltuvat niin tunnelman nostattamiseen kuin pieneen hengähdystaukoonkin. Salakapakkaan ei kuitenkaan ole rakennuksen yleisölämpiön tapaan esteetöntä kulkua, joten aivan kaikille se ei sovi vierailupaikaksi.

Arvokkaan näköinen yleisölämpiö on paikka tarjoiluiden nauttimiseen väliajoilla. Tiloissa toimii laadukas ravintolapalvelu, ja siellä on järjestetty myös esimerkiksi muisto-, hää- ja kirjanjulkistamistilaisuuksia.

Yleisölämpiössä on istumapaikkoja 70 henkilölle, mutta cocktailtilaisuuteen mahtuu parikin sataa. Teatterin kellarissa sijaitsevassa huoneessa toimii nykyään Escape Room Helsingin pakohuonepeli. Peli pohjautuu oivaltavasti tarinaan teatterissa kummittelevasta venäläisestä luutnantista, joka kuoli Bomarsundin taistelussa 1854. Historiallisten sisätilojen lisäksi teatterirakennus on komea myös ulkopuolelta.

Suorakaiteen muotoisen rakennuksen toisen sisäänkäynnin yhteydessä seisoo komea portiikki.

Aleksanterin teatteri historia

  • Aleksanterin teatteri on valmistunut vuonna 1879.
  • Teatteri on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan.

Helsingissä sijaitseva teatteri oli alkujaan venäläinen teatteri ja suomalaiselta nimeltään Helsingin Venäläi­nen valtiolli­nen Aleksanterin teatteri.

Teatterin tarkoituksena oli kuitenkin tarjota viihdykettä sekä venäläisille että suomalaisille. Teatterin perusti kenraaliku­ver­nööri Nikolai Adlerbergin vuonna 1868, ja hän hankki samalla teatterille Venäjältä vuosittaisen valtionavun.

Teatteri toimi vuodet 1868–1875 Engelin suunnitte­lemassa Arkadia-teatterissa, mutta uusi, oma rakennus valmistui Bulevardille jo vuonna 1879. Rakennuksen arkkitehti oli Viaporin insinööriupseerien esimies Pjotr Benard, ja rakennus nimettiin keisari Aleksanteri II:n mukaan.

Aluksi valtaosa yleisöstä oli pienipalkkaisia upseereita ja sotilaita, jotka saivat teatteriin sarjalippuja alennuksella.

Suurin osa yleisöstä tuli katsomaan esityksiä Viaporista eli Viipurista. Kesäisin teatteri oli suljettu, sillä venäläinen sotaväki ja laivasto olivat poistuneet kaupungista. Keväisin ja syksyisin teatteria taas vuokrattiin suomalaisille, ruotsalaisille ja saksalaisille.

Teatterissa esitettiin 1900-luvulla ennen kaikkea venäläistä näyttämötaidetta, ja sen taiteellinen taso ja kannattavuus kasvoivat 1900-luvun alussa venäläisen armeijan ja laivaston miesvahvuuden lisääntyessä.

  • Maailmankirjallisuuden klassikoita näyteltiin venäjäksi.
  • Anton Tšehovin lyhyet huvinäytelmät olivat suosittuja.
  • Nikolai Gogolin Reviisoria esitettiin vuosittain.

Keisarivallan kukistumisen jälkeen keväällä 1917 teatterista tuli harrastaja­ryhmien ja poliittisten kokousten keskuspaikka.

Syksyllä teatteri siirtyi Suomen alueen armeijan, laivaston sekä työläisten neuvoston toimeen­panevalle komitealle. Esitykset kuitenkin jatkuivat vuoteen 1918 ja venäläisten joukkojen poistumiseen saakka. Joukkojen poistuttua Venäjän valtion Suomeen jäänyttä omaisuutta pidettiin sotasaaliina ja teatterista tuli Suomen valtion omaisuutta.

Vuoteen 1993 teatteri oli Suomalaisen Oopperan käytössä, mutta uuden oopperatalon valmistuttua rakennus siirtyi ensin Helsingin kulttuuriasiainkeskuksen ja vuonna 2005 Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n hallintaan.